Yang Chengfu (1883-1936): 10 harjoitusohjetta
1. Pidä päälaki kevyesti ja herkästi kohotettuna ylöspäin. Päälaen tulisi olla kohotettu ylöspäin, jotta henkesi (shen) voisi kohota ylös. Älä käytä voimaa. Jos käytät voimaa, niska jäykistyy ja veri ja energia (qi) eivät pääse vapaasti kiertämään. Asennon tulisi tuntua kevyeltä, herkältä ja luonnolliselta.
2. Anna rinnan vajota ja selän pyöristyä. Anna rinnan hiukan laskeutua sisään, jolloin energia (qi) pääsee vajoamaan keskustaan (dantian). Vältä ehdottomasti rinnan ulos työntämistä, sillä silloin energia (qi) jää rintakehään ja ylävartalosta tulee raskas. Tästä aiheutuu myös epävakaus jaloissasi. Yläselän avaamisella saadaan energia pidettyä selässä. Jos annat rinnan vajota, niin selkä pyöristyy luonnollisesti. Jos annat selän avautua, niin voit vapauttaa voiman selkärangastasi ja voitat kamppailussa kenet tahansa.
3. Rentouta vyötärö. Vyötärö ohjaa kehon liikkeitä. Kun rentoutat vyötärösi, jalkasi ovat voimakkaat ja perustasi vakaa. Tyhjän ja täyden vaihtelut syntyvät vyötärön kierrolla. Sen johdosta vyötäröä sanotaan kaikkein tärkeimmäksi alueeksi. Jos liikkeistä puuttuu voima, on syytä etsittävä vyötäröstä.
4. Tunnista toisistaan tyhjä ja täysi. Tyhjän ja täyden vaihtelun tunnistaminen on taijiquanin ensimmäinen periaate. Jos koko vartalon paino lepää oikealla jalallasi, on oikea jalkasi täynnä ja vasen tyhjä. Jos koko vartalon paino lepää vasemmalla jalallasi, on vasen jalkasi täynnä ja oikea tyhjä. Vasta kun erotat tarkasti toisistaan tyhjän ja täyden, pystyt liikkumaan kevyesti ja vaivattomasti. Jos et kykene erottamaan tyhjää täydestä, askeleesi pysyvät raskaina ja hitaina, asentosi on epävakaa ja menetät tasapainon helposti.
5. Anna olkapäiden vajota, kyynärpäiden pudota. Olkapäiden vajoaminen tarkoittaa, että olkapäät ovat rennot ja laskeutuneet luonnollisesti alaspäin. Jos olkapäät ovat jännittyneet ja kohonneet, energia (qi) kohoaa ylöspäin ja koko kehostasi tulee voimaton. Kyynärpäiden pudottaminen tarkoittaa, että kyynärpäät rentoutuvat ja putoavat luonnollisesti alaspäin. Jos kyynärpäät kohoavat, eivät olkapäät voi vajota. Voimamme katkeaa kuten ulkoisissa lajeissa, emmekä pysty työntämään vastustajaamme kovin pitkälle.
6. Käytä mieltä, älä voimaa. Taiji-klassikoissa sanotaan, että meidän tulisi käyttää mieltä (yi) voiman (li) sijasta. Taijiquania harjoitellessa koko vartalo rentoutuu eikä jänteissä, luissa tai verisuonissa ole pienintäkään jäykkyyttä. Pystymme liikkumaan vapaasti, vaivatta ja spontaanisti. Jotkut ihmettelevät kuinka voi olla vahva käyttämättä voimaa. Kehon meridiaanit ovat kuin vesireitit maan pinnalla. Jos reitit ovat avoimia, vesi virtaa vapaasti. Samoin, jos meridiaanit ovat avoimia, pääsee energia (qi) virtaamaan vapaasti. Jos jäykistymme, meridiaanit tukkeutuvat, energian- ja verenkierto estyy ja liikkeistämme tulee köpelöitä. Jos meitä silloin vedetään vaikka vain yhdestä hiuskarvasta, niin koko keho horjuu. Meidän tulisi siis käyttää mieltä voiman sijasta, sillä silloin minne mieli ohjautuu sinne energia seuraa. Energia pääsee kiertämään joka puolelle kehoa ja pitkän harjoittelun jälkeen saavutamme todellisen sisäisen voiman. Tätä tarkoitetaan, kun taiji-klassikoissa sanotaan, että “äärimmäisen pehmeyden kautta saavuttaa äärimmäisen kovuuden”. Taijiquan-mestareiden kädet ovat kuin pumpuliin kätkettyä raskasta terästä. Ulkoisten lajien nyrkkeilijöillä voima (li) on selkeästi näkyvissä kun he käyttävät sitä, mutta kun he eivät käytä sitä, ovat he keveitä ja voimattomia. On selvää, että heidän voimansa on ulkoista, keinotekoista voimaa. Tällainen ulkoisten lajien harjoittelijan voima on helposti käsiteltävissä eikä ansaitse kehuja.
7. Yhdistä kehon ylä- ja alaosa. Taiji-klassikoissa sanotaan, että “juuri on jalkaterissäsi, voima (jin) kehittyy jaloissasi, sitä ohjataan vyötäröllä ja se ilmenee käsissäsi”. Energian (qi) tulisi kiertää yhtenäisesti jalkateristä, jalkoihin ja vyötäröön. Kun jalat, vyötärö ja kädet liikkuvat, silmien ja mielen tulisi olla sopusoinnussa niiden kanssa. Tätä tarkoittaa kehon ylä- ja alaosien yhdistäminen. Jos yksikin kehon kohta ei ole yhdistettynä muihin, tulee liikkeestä hajanainen.
8. Yhdistä sisäinen ja ulkoinen. Taijiquanin harjoittelussa on keskeisintä henki (shen). Sanotaankin että “henki (shen) on johtaja ja keho on sen alaisena”. Kun mielialamme on kohonnut, liikkeemme ovat luonnollisesti keveitä ja eloisia. Muoto vaihtuu tyhjästä täyteen, avautuu ja sulkeutuu. Avautuminen ei tapahdu vain jaloissa ja käsissä, avautumisen täytyy tapahtua myös mielessä. Samoin sulkeutuminen ei tapahdu vain jaloissa ja käsissä, sen täytyy tapahtua myös mielessä. Kun sisäinen ja ulkoinen yhdistyvät yhdeksi energiaksi, silloin ei missään ole katkoksia.
9. Jatkuvuus ilman pysähdyksiä. Ulkoisien lajin harjoittelijan voima on jäykkää ja kömpelöä. Sen johdosta on helppo nähdä missä se alkaa ja missä se loppuu, missä se jatkuu ja missä se katkeaa. Vanha voima ehtyy ennenkuin uusi syntyy. Tällätasolla tulee helposti voitetuksi. Taijiquanissa käytämme mieltä, emme voimaa. Liike on alusta loppuun katkeamaton, yhtenäinen, pyöreä ja jatkuva. Tätä taiji-klassikoissa kuvataan “kuin pitkä joki, joka lakkaamatta virtaa eteenpäin” tai “kuin puolaisit silkkilankaa silkkimadon kotelosta”. Kaikella täällä kuvataan yhtenäisen energian (qi) ideaa.
10. Etsi hiljaisuutta liikkeestä. Ulkoisten lajien harjoittelijat arvostavat hyppimisen ja kyyristymisen taitoa. He kuluttavat energiansa ja ovat harjoituksen jälkeen poikkeuksetta hengästyneitä ja uupuneita. Taijissa pyritään hiljaisuudella voittamaan liike. Jopa silloin kun liikumme pyrimme olemaan hiljaa. Sen johdosta mitä hitaammin liikkeitä harjoittelet sitä parempi. Kun liikkeiden tempo hitastuu, myös hengitys hidastuu ja pitenee, energia (qi) laskeutuu keskustaan (dantian) ja kohonneen pulssin aiheuttamat haitalliset vaikutukset luonnollisesti vältetään. Oppilaat, jotka huolella syventyvät tähän, tulevat sen ymmärtämään.
Copyright © 2005 Tai Chi Chuan ry.
