WU CHENGQING (1800 - 1884): Tutkielma nyrkkeilystä
Kun alkaa harjoitella ottelemista, on parasta opiskella veto (lu), työntö (an) ja kyynärpääisku (zhou). Kun käytän vedon tekniikkaa, vastustajani käyttää kyynärpääiskua. Kun käytän työnnön tekniikkaa, vastustajani käyttää vedon tekniikkaa. Kun käytän kyynärpääiskua, vastustajani käyttää työnnön tekniikkaa. Molemmat harjoittelijat toimivat samoin ja harjoitus jatkuu katkeamattomana. Näitä kutsutaan “kolmeksi vanhaksi tekniikaksi”. Myöhemmin on mahdollista lisätä mukaan korkeita ja matalia asentoja. Koko keho ylhäältä alas reagoi hyökkäyksiin, keho seuraa voimaa. Meitä kiinnostaa sisäinen tekniikka, ei ulkoinen muoto. Näin tulisi harjoitella ottelua.
Kun tekniikka on hioutunut, voi vastustajan voiman vetää sisään ja se kohdattua tyhjyyden, yhdistyä ja vapauttaa voiman. Tähän tapaan taitosi toteutuu. Tosin, jos et kykene ymmärtämään voimaa, kuinka voit ymmärtää vastustajasi voiman ja käyttää omaa voimaasi sen sisään vetämiseksi. Tämän ihmeellisyyden oppiminen vaatii sisäistä näkemystä eikä sitä voi sanoin kuvata. Vasta kun se on oivallettu mielessä, voi kehokin sen tietää. Mutta kun kehokin sen tietää on se suurempaa kuin, että vain mieli sen tietäisi. Kun kokee oivalluksen ja tulee tietoiseksi sekä mielessä että kehossa, energia kiertää kaikkein herkimmin. Jos oivallus on vain mielessä, ei sitä voi soveltaa, mutta kun keho sen oivaltaa kykenee ymmärtämään voiman. Voiman ymmärtäminen ei totisesti ole helppoa.
(Lähdeteos: Douglas Wile: Lost T´ai-chi Classics from the Late Ch´ing Dynasty. Käännös Rami Salo)
Copyright © 2005 Tai Chi Chuan ry.
