Taijin pariharjoittelu
30. Elokuuta 2005
Pariharjoittelu on yksi taijiquanin harjoittelun tärkeimpiä osia. Pariharjoituksilla voidaan testata omat perustaidot (asento, rentous, juurtuminen, myötenantaminen jne.) ja opetellaan soveltamaan sooloharjoituksissa opittuja perustekniikoita (peng, lu, ji, an jne.). Harjoitusparin avustuksella voidaan tiedostaa omat heikot puolet ja on helpompi ymmärtää mikä tekee asennosta ja tekniikasta tehokkaan ja toimivan. Perustaitojen syventäminen pariharjoittelussa heijastuu sooloharjoitteluun lisäten harjoittelun mielekkyyttä.
TUISHOU
Tuishou-harjoittelu aloitetaan erilaisilla pyöritysharjoituksilla, joissa harjoitelijat ottavat kevyen kontaktin ja pehmeästi kohdistavat liikkeensä vuorotellen toisiaan kohden. Toinen työntää, toinen antaa myöten, neutraloi ja muuttaa harjoitusparin liikkeen suuntaa ja siirtyy itse työntäjän rooliin. Harjoitus opettaa ja auttaa ymmärtämään asennon ja rentouden merkityksen. Oppilas ymmärtää miksi vartalon tulee olla pystysuorassa, selän suorana, rinnan rentona, olkapäiden ja kyynerpäiden alhaalla jne. Rentouden ja pehmeyden merkitys voiman neutraloimiseksi tulee selväksi. Mitä vähemmän käyttää jäykkää lihasvoimaa sitä helpompi on turvata oma tasapaino ja välttää parin työntö. Harjoittelu kehittää myös mieltä, intentiota (yi), sillä oppilaan on tarkasti keskityttävä ei vain siihen mitä on tekemässä vaan myös siihen mitä aikoo tehdä.
Harjoittelun lähtökohta on kehittää “kuuntelutaitoa” (ting jin) eli kykyä tunnistaa voiman ja liikkeen suunta, nopeus, voimakkuus jne. Tämä vaatii keskittymistä ja kehotietosuutta ja tarkkaa huomiokykyä. Hitaasti ja pehmeästi harjoitellen harjoitusparien täytyy mukautua (hua jin) toistensa liikkeisiin. Kohtitulevalle voimalle annetaan myöten ja etääntyvään voimaan kiinnitytään. Pitkän harjoittelun tuloksena, opittuaan “kuuntelemaan” ja ennakoimaan harjoitusparin liikkeet sekä tarkasti mukautumaan hänen kaikkiin liikkeisiinsä, oppilas kykenee hallitsemaan (na jin) harjoituspariaan ja halutessaan vapauttamaan voimansa (fa jin) tätä kohden. Taitojen syvällisintä tasoa kutsutaan “voiman, energian ymmärtämiseksi” (dong jin). Tällöin jo pienimmästäkin kontaktista pystyy aistimaan hyökkääjän aikomukset, tasapainon, voiman jne. ja neutraloimaan ja kääntämään hyökkäyksen suunnan.
Tuishou-harjoituksia tehdään aluksi yksinkertaisesti yhdellä kädellä ja paikalla pysyen, mutta taitojen kehittyessä harjoituksiin otetaan mukaan myös toinen käsi ja askeleita. Sanbu on harjoitus, jossa voimalle myöten antava ottaa kolme askelta taaksepäin ja harjoituspari vastaavasti ottaa kolme askelta eteenpäin. Harjoitus opettaa liikkuvuutta ja jalkojen luontevaa käyttöä.
DALU (pariharjoitus kohti kulmia)
Dalu on liikkuva pariharjoitus, jossa askeleet suuntautuvat kohti neljää kulmaa. Harjoituksessa opetellaan tekniikoita veto (cai), halkaisu (lie), kyynerpääisku (zhou), olkapääisku (kao) ja niihin puolustautumista.
DUILIAN (pariliikesarjat)
Pariliikesarjat ovat harjoituksia, joissa on liitettyinä yhteen useita hyökkääviä ja puolustavia tekniikoita. Tung-suku opettaa kahta kehittämäänsä duilian-liikesarjaa, jotka ovat kehitetty edistyneille harjoittelijoille välivaiheeksi tuishou-harjoittelusta vapaaseen otteluharjoitteluun.
Rami Salo
Teksti: Copyright © 2005 Tai Chi Chuan ry.
